Häiden valmistelua, part 1

Kerroin syksyllä täällä blogissa, että olemme astelemassa ensi syksynä alttarille. Pohdin taannoin, mistä aiheesta voisin kirjoittaa blogiin. Koska olen kokenut uupumusta ja yritän rentoutua, ajattelin, etten halua kirjoittaa mistään, mitä varten pitäisi ajatella. Sen sijaan keskityn mielelläni iloisiin ja elämän voimaa kumpuaviin asioihin. Kirjoitan siis häidemme valmistelusta. Suunnittelu on mielestäni ihanaa, toivottavasti se välittyy myös sinne ruudun toiselle puolelle!

AJANKOHTA

Päätimme naimisiin menosta elokuussa, jolloin kihlauduimme paremman puoliskon kanssa. Häiden valmistelu alkoi saman tien. Valitsimme hääkuukauden ja -päivän pian, koska tiesimme, että tietyissä kirkoissa vihkiajat saatetaan varata hyvinkin jo yli vuotta aiemmin. Rakastamme molemmat syksyä, joten syyskuu tuntui meille luontevalta ajankohdalta järjestää häät.

KIRKKO JA JUHLATILA

Seuraavaksi mietimme, missä kirkossa ja juhlatilassa vihkiminen ja hääjuhla toteutettaisiin. Haluan vielä pitää juhlatilan salaisena, mutta vihkiminen tapahtuu Helsingin tuomiokirkossa. Työpaikallani, kyllä. Hullua? Ehkä, mutta kokonaisuuden kannalta fiksuinta ja pakko myöntää, että tuomiokirkko on kyllä graafisine ja eeppisine pylväineen upea kirkko mennä naimisiin.

Valintaamme vaikutti myös kirkon sisäänkäynnin vieressä oleva parkkipaikka. Pohdimme muun muassa Ruttopuistossa sijaitsevaa Vanhaa kirkkoa, joka on todella kaunis ja valoisa. Tiputimme Vanhan kirkon pois, koska monet vieraamme tulevat autoilla, eikä Vanhalla kirkolla ole minkäänlaista parkkipaikkaa. Niin yksinkertainen asia kuin parkkeeraaminen menisi hankalaksi.

KUTSUTTAVAT

Kirkon ja juhlatilan valintaan vaikutti häidemme koko. Mietimme kaikkea pienistä häistä isoihin. Ensin ajattelimme, että pienet häät olisi meille luontevaa. Lopulta tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että haluamme jakaa meille tärkeän päivän ystäviemme kanssa. Päätimme siis, että kutsumme häihin noin 75 ihmistä. Suurin osa ihmisitä tulee olemaan ystäviämme perheineen.

Toki kutsumme omat perheemme ja paremman puoliskon sukulaiset. Paremmalla on pieni suku, joten heidän kutsuminen on mahdollista. Oma sukuni on sekä äitini, että isäni puolelta tosi iso, eikä meille ole taloudellisesti mahdollista kutsua kaikkia mukaan. Emme myöskään halua valikoida, ketä kutsumme ja ketä emme. Siksi päätimme, ettemme kutsu isovanhempiani lukuun ottamatta muita sukulaisiani. Minulla on tätiä, setiä ja enoja kumppaneineen 16. Pelkkiä serkkuja on 18, joista lähes kaikilla on kumppani ja osalla monta lasta. En myöskään ole sukulaisteni kanssa kovin läheinen, joten ajattelin, että haluaisin mieluummin jakaa hääpäivämme ystävieni kanssa.

BUDJETTI

Häiden ajankohdan, paikan ja koon selvittyä ryhdyimme tekemään budjettia. Pyrimme toteuttamaan kaiken mahdollisimman edullisesti, mutta silti olemme huomanneet, että rahaa tulee kulumaan, paljon. Avasimme uuden yhteisen tilin häitä varten. Syksyllä tein paljon töitä juuri siksi, että saisimme häätilille jonkinlaista pesämunaa. Sitä onkin kertynyt ihan kelvollisesti, mutta matkaa tavoitteeseen on vielä reilusti.

Kihlajaislahjaksi toivoimme tavaran sijaan taloudellista muistamista tulevia häitä varten. Kihlajaisista saimmekin kivasti rahaa häätilille. Häiden kanssa olemme suunnitelleet toimivamme samoin. Emme halua mitään esineistöä, emmekä edes tarvitse mitään. Sen sijaan meitä voi muistaa taloudellisesti osallistumalla pienellä lahjoituksella häiden kustannuksiin. Siitä on meille iso käytännön apu. Ajattelen, että tällainen lahjakäytäntö on nykypäivää.

KAASOT JA BESTMANIT

Suhteellisen pian mentyämme kihloihin, kysyimme molemmat läheisiä ystäviämme kaasoiksi ja bestmaneiksi. Minulla on kaksi kaasoa ja paremmalla kaksi bestmania. Pohdimme, että molempia kaksi olisi toimiva luku. Silloin ei kasaantuisi yhden ihmisen harteille liikaa, mutta ei myöskään olisi liian paljon apukäsiä, jolloin homma saattaisi levahtaa muotistaan.

Mietin, keitä ystävistäni pyytäisin kaasoiksi. Ajattelin asiaa myös siltä kantilta, että niitä, joita en pyydä nyt kaasoiksi, voin tulevaisuudessa pyytää lapsemme kummeiksi, mikäli sellaisen joskus saamme. Olen kaasoista ja bestmaneista tosi iloinen. Toistaiseksi häiden suunnittelu on vielä aika alkuvaiheessa, mutta olemme puhuneet jo joistain ohjelmanumeroista ja siitä, että haluan kaasot mukaan sovittamaan häämekkoja.

PITOPALVELU

Pitopalvelu on häidemme suurin yksittäinen kuluerä. Siksi valitsimme pitopalvelun ajoissa. Tutustuimme netin kautta, muun muassa nettisivujen ja keskustelupalstojen avulla erilaisiin pitopalvelufirmoihin. Teimme listan firmoista, jotka voisivat olla meille taloudellisesti mahdollisia. Sitten laitoimme sähköpostiviestejä firmoihin ja odottelimme vastauksia.

Yllätyimme siitä, miten moni firma jätti kokonaan vastaamatta. Niistä, joista saimme vastaukset, ei jäänyt enää kuin kaksi mahdollista, joidenkin osoittautuessa viestittelyn jälkeen liian kalliiksi. Pohdimme hetken, kumman valitsisimme ja päädyimme sitten toiseen. Pudotimme pois kaikkein edullisimman vaihtoehdon, vaikka valitsemamme firmakin kelpo hintainen on.

Päätimme, että tilaisimme pitopalvelulta lämpimän ruoan ja kakkukahvit. Häissä monesti mukana olevaa iltapalaa emme tilanneet. Ehkä emme jaksa juhlia niin myöhään? Pohdimme jossain vaiheessa myös sitä vaihtoehtoa, jos tekisimme itse muonat ja palkkaisimme tarjoilijaopiskelijat tarjoilemaan. Tätä meille ehdotti ravintola-alan ammattilainen. Vaihtoehto houkutteli taloudellisesti, mutta päädyimme siihen, ettemme jaksa ryhtyä ruokien tekemiseen itse. Häissä on muutenkin niin paljon hommaa, että onpahan yksi pakollinen paha pois omista kätösistä.

LAPSET MUKANA

Pohdimme sitä, millaiset häät haluaisimme. Tulimme pian siihen tulokseen, että kaikki läheisemme ovat tervetulleita häihin perheineen. Emme haluaisi vain aikuisten hääjuhlia, jotenkin mukavampi ajatus, että ihmiset ovat perheineen mukana juhlistamassa sitoutumistamme. Hääjuhlat ovat siis luonteeltaan lapsiystävälliset. Olemme ajatelleet tehdä häätilaan jonkinlaisen lasten nurkkauksen. Monilla ystävillä, kun on jo lapsia, joillain useampikin. Taidamme kulkea tässä asiassa vähän jälkijunassa…

VALOKUVAAJA

Seuraavaksi ryhdyimme pohtimaan häidemme valokuvausta. Alun perin olimme varanneet budjettiimme 200 euroa valokuvausta varten. Tutustuttuamme netissä häävalokuvauksen hintoihin, tajusimme, että olimme eläneet pussissa kuvauksen hinnoittelun kanssa. Nostimme budjettiamme huomattavasti. Innostuimme dokumentaarisesta hääkuvauksesta, eli siitä, että valokuvaaja kulkee hääparin mukana aamusta asti ja kuvaa päivän tapahtumia vielä hääjuhlassakin. Päätimme, että hääkuvat olisi mielekästä ja modernia ottaa miljöössä studion sijaan.

Selasimme netistä valokuvaaja vaihtoehtoja, mutta eräänä kauniina päivänä törmäsin opiskelukaveriini, joka harrastaa valokuvausta. Hän on valokuvannut juhlia aiemminkin ja nähtyämme hänen ottamiaan taidokkaita hääkuvia, päätimme palkata hänet kuvaajaksemme. Mukavaa saada tuttuja ihmisiä mukaan toteuttamaan häitämme. Tuntui siltä, että: ”Jee, taas yksi iso palanen häiden suunnittelua on loksahtanut paikalleen!”

KIRKKOON LIITTYMINEN, RIPPIKOULU JA KASTE

Yksi isoimmista prosesseista häitämme varten on ollut paremmalla puoliskollani. Mennessämme kihloihin, hän kertoi laittaneensa seurakuntaan viestiä, josko voisi käydä rippikoulun. Sitä ennen paremman piti liittyä kirkon jäseneksi. Se onnistui helposti netissä.

Paremman rippikoulu oli samankaltainen aikuisrippikoulu, mitä omani oli. Hän tapasi yhdessä toisten samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa pappia muistaakseni kolme kertaa. Välillä piti lukea jokunen kappale Raamattua ja Katekismusta. Sitten olikin kastetilaisuus, joka oli samaan aikaan myös konfirmaatio, käsittääkseni. Täytyy kyllä sanoa, että monet aikuiset pääsevät rippikoulusta todella vähällä verrattuna nuoriin, jotka käyvät viikon rippileirin ja keräävät puoli vuotta merkintöjä messupassiin.

Paremman liittyminen kirkkoon ja rippikoulun käyminen merkitsi minulle tosi paljon. Mielestäni se oli osoitus siitä, että parempi on tosi sitoutunut meidän yhteiseen elämään ja todella panostaa siihen. Tällaisesta toiminnasta tulee tosi rakastettu ja arvostettu olo. Olin valmis menemään naimisiin maistraatissa niin, että avioliiton siunaustilaisuus olisi ollut kirkossa. Parempi itse päätti liittyä kirkkoon. Veikkaan, että hän kuitenkin tiesi, että ilahtuisin, jos pääsisimme kirkossa naimisiin. On mulla vaan mahtava puolisko!

AIKATAULU, OHJELMA JA KORISTELU

Loppuvuodesta häiden suunnittelu oli ikään kuin tauolla hetken. Kiireinen adventin aika ja joulu veivät veronsa. Vuoden vaihteen jälkeen olemme taas aktivoituneet häiden suunnittelussa. Nyt olemme miettineet päivän aikataulua ja tehneetkin alustavan aikataulusuunnitelman. Samalla olemme pohtineet luonnollisesti häiden ohjelmaosuutta, mitä ohjelmaa on ja missä järjestyksessä. Vielä meillä on kesken miettiminen, mitä hääleikkejä haluaisimme mukaan. Olemme tuumineet myös, että haluaisimme koristella juhlatilan syksyisesti, häidemme vuoden ajan mukaan.

PAPPI

Heti kihlautumisemme jälkeen saimme kysymyksiä, kuka meidät vihkisi. Aktivoiduttuamme papin miettimisessä, päätimme, että pyydämme jotain tuttua pappia vihkimään meidät. Jos saisimme papin kotiseurakunnastamme, se voisi olla kuka vaan. Vaikka joku sellainen, kuka puhuisi toooooosi hitaaaaaasti jaaaa piiiitkästi. Eipä sillä, ei vihkimisessä todellakaan tarvitse kiirehtiäkään. Pyytämällä tuttua ihmistä papiksi, saisimme sellaisen papin, kuin haluaisimme. Tiedän, että ajatus papin valikoimisesta voi kuulostaa pinnalliselta, mutta minulle on merkitystä sillä, kuka meidät vihkii.

Samoin kuin valokuvaajan kanssa, pappi asiassa oli mukana johdatusta ja sattumaa. Maanantaina meillä oli työpaikalla suntioiden pikkujoulut. Eräs harvakseltaan vuoroja tekevä työkaverini on myös pappi ja olimme kotona puhuneet, että voisimme pyytää häntä meille papiksi. Työkaverini tuli mukaan pikkujouluihin ja pääsin livenä kysymään, vihkisikö hän meidät. Nyt meillä on sekä valokuvaaja, että pappi tuttuja ihmisiä. Tämä tuntuu tosi hyvältä ja turvalliselta. Olemme hyvissä käsissä!

HÄÄMESSUT

Seuraava etappi häidemme suunnittelussa ovat häämessut. Lähdemme messuille avoimin mielin hakemaan ideoita ja tietoa, sekä fiilistelemään naimisiin menoa. Sitoutuminen ihmiseen, jota rakastaa, on kaunista, jännää, turvallista, pehmeää, lämpöistä, intohimoista – kaikkea samaan aikaan! Miksei siis ottaa siitä kaikki irti ja käydä vähän messuilemassa? Sanottakoon tähän, ettemme muuten niin välitä messuista, mutta nyt: ”We are in!” 🙂

bridal-636018_960_720

Kuva: Pixabay

Rentouttavaa ja rauhallista viikonloppua,

Eveliina

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s